TALVIPÄIVÄNSEISAUS -runotrilogia
Telakalla, Tampereella 21.12.2005
Runoilijoina Nadja, Vilja, Toni, Arttu, Annukka ja allekirjoittanut
Rivi kerrallaan, näkemättä edellisiä..annettu ainoastaan otsikot.

RUNORYHMÄ MATAPASIONES
(intohimon tappajat)
esittää:

TALVIPÄIVÄNSEISAUS
- runotrilogia -

KORSETTI KATTILASSA

mitä vaikutteita sai valas
ja sen luut korseletissa?
oi korsetti kattilassa! mitä haureutta!
miten luusi taivuttaa kuuma suklaa

punaisin suin, revityin hihnoin laulu kuului:
vartaloa on sun tarkoitus kuorruttaa! kuka sut kiristää!
kunnes olen sulana kastikkeena ihollasi

sumu viime vuosisadalta ympäröi hetken
mutta mitä tehdä tuolle röyhkeälle kattilalle?
kaikkeni annan vaikka kannen alla

ärtyneenä kattila silloin murisi korsetille:
ei ei ei! mieleni järkkyy tästä haureudesta...
katoan jälkiä jättämättä keittiön hämärään
ottamatta mitään mukaan

suurenmoiseksi muodostui tappio, kyynelmurskaa, tomua
ei! auttakaa nyt saatana! korsetti kattilassa! mitä?!
mutta ennen kuin huomaatkaan
olen taas täällä, kesäsäällä
korsetti päällä...

**************

CHILELÄINEN RÄKÄ ON MUSTAA

Mustana kuin oikea yö mun sieraimissani kuplii...
kaikissa kaupungeissa, jotka on suuria räkä on mustaa
ja musta räkä tukkii sieraimet
räkä on nenässä
kunnes tulee päivä jolloin toisin todistetaan,
mustaa on kai mustana pidettävä,
vääränä aamuna se päätti muuttua, paeta
se kumpuaa, vapisen

mutta hänen hammastahnaisuutensa käski:
Riemuitkaa miehet!
Tanssikaa naiset!
On juhlan aika...
on se ihme kuinka maailma hohtaa ja kiiluu tuon mustan
kuplan pinnasta!
musta räkä valuu, minkäs teet, teetkös mitään?
onneksi näen tänään sumun läpi
ja ilma on kuiva
edessä näkyy kilometrittäin vihreää vaan saavuttamattomana
on unelma, kiusantaa se viheltää ja nauraa

**************

KAIPUU VÄKIVALTAAN

Kaikkeudessahan on tunnetusti kaikenlaisia voimia
jotka kaipuutani ruokkivat.
Sisimmässäni, rehellisyyden takana; tunnustan:
voimaa, voimaa, tulen pian

pidän pantterin pilkuista raidallisina,
häkin takaa katsottuina, mutta onnea
kuin veitsi voihin nyrkin lailla se uppoaa siihen itseensä!
nyrkki on elämässäni puhuva, tukahdutettu ruusu
väellä on valtaa, mitä väki sitten halullaan valloittaa?
kysyn vaan.
vaan miten käy, jos kerrankin luovutan
väsyn, uupuneena annan periksi, huojentuneena näen
en voi enää vastustaa

lumi sataa, se on kaunis
valkea, selkeä, puhdas
rakkautta haluan! mutta nyrkillä maailma etenee!

tulta, valtaa ja voimaa läpi
elämänvirran