Juan Manuel, pikkuveljeni 10-vee, soitti äsken, että "Arvaa mitä!"
"No?"
"Tiesitkö, että Pablolla on poikaystävä?!"
Ilmeisesti Juan Manuel on tänään saanut kuulla äidiltä, että Pablo on homo. Ehkä oli jo korkea aika.
Mutta voi hitsit mun pikkuveli on ihan paras! Se alkoi luennoimaan mulle, miten on tosi siistiä, että meidän suku on värikäs, kun ollaan kaikki
niin erikoisia. Ja että homoseksuaalisuus on tosi hauska juttu, että onhan se niin, että toiset tykkää enempi miehistä ja toiset naisista ja että se on ylpee et sen isoveli on homo.
No minähän kävin heti luennoimaan, että homous tai ylipäätänsä seksuaalisuus on vain yksi ominaisuus muiden seassa, ei se ole mikään ihmisen tärkein juttu, vaikka tärkeä onkin. En haluaisi, että pikkuveljeni kasvaisi ajattelemaan, että ihminen on ensisijaisesti jokin seksuaalisuus ja sitten vasta ihminen, vaan toisinpäin. Luulen, ettei se ole vaikeaa, koska se nyt jo ymmärtää yllättävän paljon näistä asioista.
"Voi hitsit, tämä seksuaalisuusjuttu on mun mielestä tosi jännittävää!" :) Ja se äänsi "seksuaalisuus"-sanankin aivan prikulleen oikein.
Mä olen hyvin ylpeä mun pikkuveljestäni.

(niin siis ja se uutinen oli se, että Pablo on alkanut kaksi viikkoa sitten seurustelemaan erään Cristianin kanssa ;D)